Tiesitkö, että jokainen klikkaamamme otsikko, tykkäämämme postaus ja jako rakentavat tietoympäristöämme. Algoritmit on rakennettu siten, että mitä enemmän me kulutamme tietynlaista digitaalista sisältöä, sitä enemmän meille vastaavaa myös tarjotaan. Ja kuten emme halua roskia pilaamaan luontoa, niin emme myöskään halua roskasisältöä pilaamaan digitaalista ympäristöä, jossa elämme. Lue tästä artikkelista, miksi myös digitaalisen sisällön kuluttamisen tulisi olla vastuullista.
1. Tietoturva
Jokaisen klikkauksen takana voi piillä vaara. Tietojen kalastelu ja tietomurrot ovat yhä yleisempiä. Ja vaikka niistä varoitellaan toistuvasti, niin siitä huolimatta tietomurtoja kirjattiin n. 1500 vuonna 2021.1
Tietoturvasta huolehtiminen on erityisen tärkeää, jos samalla laitteella hoitaa yksityisiä ja yrityksen asioita. Voit lukea halutessasi lisää tietoturvasta Yrittäjät – sivun artikkelista.
2. Valeuutiset eivät ole harmittomia vitsejä
Ehkäpä kuuluisin valeuutisten kirjoittaja ja idean isänäkin pidetty Paul Horner alkoi kirjoittaa keksittyjä uutisia omaksi huvituksekseen ja tienatakseen hieman ylimääräistä. Hän keksi päästään mitä älyttömimpiä uutisia ja jakoi niitä sitten eteenpäin. Vuodesta 2012 eteenpäin hän on jakanut useita viraaliksi menneitä täysin tekaistuja uutisia, jotka herättivät suuria tunteita puolesta tai vastaan. Tällaiset satiiriset uutiset ovat periaatteessa harmittomia, mutta luovat polkua muille haitallisimmille ilmiöille.2
Yhdysvaltain oikeusministeriön tutkimuksen3 mukaan vuoden 2016 presidentin vaalien lopputulokseen vaikutti Venäjältä organisoidusti luodut valeuutiset. Venäläiset loivat tarkoituksellisesti propagandaa, joka sätti demokraattien presidenttiehdokasta Hillary Clintonia ja esitti suotuisassa valossa republikaanien presidenttiehdokkaan Donald Trumpin.
”Hillary Clinton is an antichrist”
Muun muassa tällaiseen otsikkoon itse törmäsin 2016 presidentinvaalien aikaan.
Myös makedonialaiset nuoret huomasivat valeuutisten tehtailussa hyvän busineksen. He löivät rahoilla sensaatiohakuisten amerikkalaisten klikkaillessa, mitä uskomattomampia otsikoita.4
Pelkästään venäläisten luomia postauksia oli jaossa yli 80 000. Ja varovaisten laskelmien mukaan postaukset saavuttivat ainakin 29 miljoonaa amerikkalaista. Ahkerimmin valeuutisia kuluttivat keskimääräistä vanhemmat (yli 60 v.) konservatiiviset amerikkalaiset. Uutiset sopivat heidän aiempaan maailman kuvaansa kaikkein parhaiten.3
2. Vahvistusharha jakaa ihmisiä leireihin
Ihmisellä on luontainen tarve hakea ympäriltään uskomuksiaan vahvistavia asioita ja siten myös torjua uskomuksiaan haastavia asioita. Haluamme lukea ja vastaanottaa juuri sellaista tietoa, joka sopii ja vahvistaa omaa näkemystämme maailmasta.
Internetin algoritmit tekevät myös kaiken aikaa työtä tarjotakseen meille lisää ja lisää maailmankuvaamme vahvistavaa sisältöä. Siksi usein salaliittoteoreetikot uppoavat, niin syvälle internetin ihmeelliseen maailmaan, etteivät tahdo löytää enää tietä pinnalle. Tätä kutsutaan vahvistusharhaksi. Vaatii erityistä uteliaisuutta ja jopa rohkeutta kyseenalaistaa näkemyksiämme ja todellisuuttamme.
Mielestäni vahvistusharhan vaikutus näkyi kaikkein parhaiten sosiaalisen median keskusteluissa ja postauksissa koronapandemian aikaan. Suurin osa suomalaisista vastaanotti tietoa vain valtamedioista, joissa viesti oli hyvin yhtenäinen, mutta myös pelottava jopa painostava:
”Korona on vaarallinen sairaus ja kaikkien on eristäytyvä sekä rokottauduttava.”
Kun täällä Turussa joukko 80 -vuotiaita eläkeläisiä kokoontui rajoituksista huolimatta, heitä katsottiin alaspäin ja arvosteltiin. Myös perheiden kesken syntyi eripuraa puhumattakaan sosiaalisten medioiden kanavista. Vallalla oli yksi ja ainoa oikea tapa elää Korona-nimisen tosiasian kanssa ja kaikki, jotka jotenkin poikkesivat ajatuksiltaan tai käytökseltään tästä ainoasta oikeasta tavasta, olivat vapaata riistaa ja yhteiskunnan pohjasakkaa yleisissä (some)keskusteluissa.
Mutta jos satuitkin olemaan esimerkiksi facebook-kaveri, jonkun kanssa joka vakaumuksellisesti vastusti rokotteita, niin vastassa olikin ihan toisenlainen todellisuus ja ajattelumalli. Rokotevastaisten keskusteluissa rokottautuneet ihmiset olivat tyhmiä lampaita, joita lääketeollisuus ja korruptoituneet johtajat hallitsivat kuin marionettinukkeja. He jakoivat päivästä toiseen todisteita, siitä kuinka koronaa ei ole olemassa, sekä tarinoita koronarokotusten haitoista.
Tämän seuraaminen olisi voinut olla viihdyttävää ellei se olisi ollut, niin surullista. Ihmiset pitivät ennemmin kiinni omista uskomuksistaan kuin suostuivat kuuntelemaan ja edes yrittivät ymmärtää tuttaviaan, ystäviään ja sukulaisiaan.
3. Klikkiotsikoiden klikkaaminen luo lisää klikkiotsikoita
Tiedätkö tunteen, kun tekisi mieli klikata otsikkoa joka on skandaalinkäryinen ja jättää valtavasti mieleen kysymyksiä? Vaikka kuinka kutkuttelisi tietää, mitä shokeeraavaa ja jännittävää Henna Kalinaiselle on nyt tapahtunut, niin älä klikkaa otsikkoa. 😅 Me kaikki internetin käyttäjät kerromme käytöksellämme, millaista sisältöä haluamme lukea. Haluammeko nähdä tennistähden suihkun jälkeen vai emme. Ja haluammeko lukea ”shokkiuutisen” Käärijästä vai emme.
”Käärijän shokki-ilmoitus sai fanit ymmälleen – tässä syy erikoiseen päätökseen”
News feed – Bing selain, Como 11.4.2023.
Jos todella haluat siivota internetin ja sosiaalisen median sisältöäsi, niin opeta algoritmille, sen lisäksi mitä haluat nähdä myös se, mitä et halua nähdä. Kerro peukulla alaspäin, että ei en pidä tästä. Tai ilmoita mainos, postaus tai tili valheelliseksi. Piilota julkaisuja sekä mainoksia. Ja ennen kaikkea ethän jaa mitään, jonka lähteeseen et voi luottaa.
On meidän kaikkien tehtävä pitää digiympäristömme siistinä. Osallistuthan sinäkin talkoisiin?
Lähteet:
- Tietomurtoja tapahtuu nyt enemmän kuin koskaan, mutta rikollisia ei saada kiinni – viime vuonna 96 prosenttia tapauksista jäi selvittämättä (yle.fi)
- Pullinen, Jussi. Mitä meille tapahtui? Näin Internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme. HS Kirjat. Livonia Print 2019.
- Mueller, Robert. On the Investigation Into Russian Interference In The 2016 Presidental Election. Yhdysvaltain oikeusministeriö 2019.
- Turtiainen, Suvi. Teinit tehtailivat Makedoniassa valeuutisia Trumpista ja Clintonista – nyt yksi heistä kertoo HS:lle, miten bisnes toimii. HS 1.12.2016.
